Tallin tunnelma on kuin haavekuvassa:
vaimeaa heinän mutustelua, lämmintä hevosen
tuoksua ja kaksi uteliaasti nousevaa hevosen
päätä. Sitten Star pilaa näyn painamalla korvansa
luimuun ja napsauttamalla häijysti hampaitaan.
Klara saa oman hevosen ja odottelee sitä innolla. Kun se viimein saapuu, Klara ei uskalla taluttaa sitä talliin, koska se on niin häijy. Klaran äiti sanoo, että Star on vain rasittunut matkasta. Jo muutaman päivän päästä Star on jo vähän leppynyt. Klara käy jo ratsastamassa sillä Lisan kanssa metsässä. Star ei olekaan Klaran mielestä pelkkä häijy ja laiha rumilus. Kunhan Klara vain hoitaisi ja ruokkisi Staria, niin se vähän pulkistuisi. Mutta vaikka Star syö vaikka kuinka paljon, se ei liho yhtään. Klara pelkää, että Star kuolee. Sillä hetkellä hän tajuaa, miten paljon hän rakastaa Staria. Eläinlääkäri käy tutkimassa Starin kauttaaltaan. Kun hän kumartuu katsomaan maahan, hän huomaa Starin lannassa pieniä matoja. Eläinlääkäri kertoo Klaralle ja Klaran äidille madotuskuurin ohjeen ja lähtee.
Mielestä kirja oli mukava ja arvosanaksi voisin antaa 5/5
Tämä oli siis sarjan kolmas osa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti